Kannanotto: Olemmeko tehneet aidosti voitavamme liikkumisen edistämiseksi?
Tilanne on monelle kokeneemmallekin retkeilijälle tuttu: päätät käydä kävelemässä läpi itsellesi uuden vaellusreitin. Reitin sijainti löytyy yhdestä palvelusta ja lisätiedot käymälöistä ja nuotiopaikoista toisesta. Toisessa palvelussa on myös linkki kolmanteen palveluun, joka kertoo reitin tietyn osuuden olevan parhaillaan kunnostettavana, joten reittiä ei pysty kulkemaan rengasreittinä. Päätät kuitenkin mennä vaeltamaan käytettävissä olevan osuuden reitistä edestakaisesti. Saavut reitin suurpiirteiseen lähtöpaikkaan, mutta et ole aivan varma, mistä reitti tarkalleen ottaen lähtee. Et myöskään löydä parkkipaikkaa, vaikka toisella sivustolla mainittiin parkkialueen olevan aivan reitin lähtöpisteen tuntumassa. Ainekset turhautumiseen ovat kasassa.
Eri liikuntamuodoista ja -paikoista löytyvä tieto on edelleen todella pirstaloitunutta.
On fakta, että me suomalaiset liikumme liian vähän. Vaikka liikunnan lisäämisestä puhutaan paljon, ja se on nimetty valtakunnallisellakin tasolla tärkeäksi strategiseksi tavoitteeksi, voivat asian eteen tehdyt toimenpiteet näyttää välillä tavan kansalaiselle riittämättömiltä. Eri liikuntamuodoista ja -paikoista löytyvä tieto on edelleen todella pirstaloitunutta, mikäli tietoa on löydettävissä alun perinkään. Tämä ei ole omiaan madaltamaan kynnystä aloittaa liikkuminen.
”Liikunnan ja ulkoilun olosuhteiden rakentaminen, kehittäminen ja ylläpitäminen ovat kunnallisen liikuntatoiminnan perusta”, todetaan kuntien liikuntatoimien yhteisessä tiedotteessa, joka julkaistiin 3.6.2024. Yhteisen julkilausuman on allekirjoittanut 48 liikuntapalveluista vastaavaa viranhaltijaa eri puolilta Suomea.
Tiedotteessa ilmoitetut Suomen kuntien yhteenlasketut liikunnan käyttötalous- ja investointimenot ovat vuositasolla noin miljardi euroa, mutta siitäkin huolimatta väestön liikkumattomuus lisääntyy ja vapaa-ajan harrastaminen polarisoituu. Tiedotteessa nostetaankin esille, että yksi kuntien tehtävistä on tehdä liikuntapaikoista kaikille saavutettavia ja eri kohderyhmiä yhdenvertaisesti palvelevia.
Kysymys kuuluukin: Olemmeko todellakin tehneet Suomessa kaiken voitavamme sen eteen, jotta liikunnasta tehtäisiin mahdollisimman monelle arjessa helposti saavutettavaa?
Kun tavallinen käyttäjä hakee esimerkiksi oman asuinpaikkansa retkeily- tai maastopyöräilyreittejä, ei tieto ole löydettävissä yhden, kahden tai välttämättä kymmenenkään klikkauksen päässä – ja vähintäänkin klikkausten päässä tiedon olisi tänä päivänä oltava, sillä pelkästään kuntien infopisteiltä löytyvät paperiset kartat tai maastossa seisovat fyysiset karttataulut eivät enää 2020-luvulla riitä täyttämään saavutettavuuden määritelmää.
Kuntien infopisteiltä löytyvät paperiset kartat eivät enää 2020-luvulla riitä täyttämään saavutettavuuden määritelmää.
Käytännön tasolla asian eteen on toki tehty paljon: lähiliikuntapaikkoja on kunnostettu ja huollettu pieteetillä sekä rakennettu lisää, ja vaihtoehdoista löytyy usein pienemmälläkin paikkakunnalla jo jokaiselle jotakin. Tilastoista päätellen tämä ei kuitenkaan vielä riitä korjaamaan ongelmaa. Ydinratkaisu olisikin poistaa ensin tieltä kaikki mahdolliset liikkumista vähentävät esteet: liikkuja joutuu esimerkiksi liian usein tietoa hakiessaan hyppimään sivustolta toiselle ja selailemaan erilaisia PDF-karttoja löytääkseen haluamansa, mikä viittaa siihen, että palvelupolkua ei ole mietitty käyttäjän näkökulmasta loppuun saakka. Saatavilla olevan tiedon tulisi olla ajantasaista, luotettavaa ja ennen kaikkea helposti löydettävissä.
Kuntien ja muiden tahojen tulisi käydä aktiivista dialogia alueen liikunta- ja urheilutoiminnasta, jotta päällekkäisten toimintojen sijasta eri tahojen organisoimat liikuntapalvelut, -tapahtumat ja -puitteet tukisivat ja täydentäisivät toisiaan. Tämä olisi käyttäjänkin näkökulmasta järkevää: mikäli liikunnasta ja eräilystä kiinnostunut turisti saapuu esimerkiksi Pohjois-Karjalaan tai Kainuuseen luontomatkalle, on todennäköistä, että hän tahtoo vierailla useammassa maakunnan kohteessa ja harrastaa useita eri aktiviteetteja. Luonnon virkistyskäytön sekä luontomatkailun edistäminen on nyt sisällytetty myös hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmaan, joten palveluiden toistensa täydentäminen edistäisi myös tätä tavoitetta.
Saatavilla olevan tiedon tulisi olla ajantasaista, luotettavaa ja ennen kaikkea helposti löydettävissä.
Kuntien liikuntatoimien yhteisessä tiedotteessa mainitaan, että liikkumattomuuden haasteisiin vastaamiseen tarvitaan kuntien lisäksi mukaan myös muut paikallistason toimijat, kuten urheiluseurat, muut yhdistykset sekä yritykset. Taloudellisten kannustimien avulla on saatu aikaan tärkeitä innovaatioita esimerkiksi tutkivassa lääketeollisuudessa ja ympäristönsuojelussa, joten kenties myös liikkumisen edistämiseen olisi tärkeää saada mukaan tahoja, jotka edistävät toimintaa markkinaehtoisesti – eihän 3D-tulostintakaan keksitty alun perin hyvää hyvyyttään, mutta nykyisin menetelmällä on valtaisa merkitys esimerkiksi terveydenhuollossa.
Pariisin olympialaisissa Suomi jäi mitaleitta, ja syitä tälle on epäilemättä useita; juurisyyt ovat luultavasti syvällä urheilu- ja liikuntakulttuurimme rakenteissa. Kuitenkaan siitä, että liikuntapaikkatiedosta tehtäisiin saavutettavampaa, ei olisi varmasti ainakaan haittaa tulevaisuuden mitalisaldoille.
Meillä on käsissämme avaimet ratkaisua varten, joten tarvitsemme ainoastaan oikean tahtotilan onnistuaksemme liikunnan lisäämisessä. Yhteistyön voimalla voisimme tehdä Suomesta tienraivaajan ja esimerkin kansan liikuttamisessa myös muille maille.