Urakoitsijan varautuminen talvikauteen alkaa tavallisesti jo edellisellä talvikaudella. Kun talvikausi alkaa katujen ja teiden kunnossapidon osalta virallisesti lokakuun alussa, on kaluston ja työntekijöiden oltava jo lähtövalmiina.
Aamut ovat taas viileitä ja illat pimeitä, mikä tietää sitä, että katujen ja teiden kunnossapidossa on siirrytty taas talvikauteen. Kiireisin sesonki on vasta edessä, mutta urakoitsijat ovat aloittaneet kuluvaan kauteen varautumisen jo edellisellä talvikaudella.
Selvitimme alueurakointia, viherrakentamista ja viheralueiden kunnossapitoa tekevältä Viherpalvelut Hyvönen Oy:ltä, mitä kaikkea urakoitsijan talvikauteen varautumiseen kuuluu. Viherpalvelut Hyvönen on käyttänyt kunnossapitotöissään Fluent Kunto -järjestelmää jo vuodesta 2014 saakka. Yritys on yksi Fluentin tärkeänä apuna toimivista asiakkaista, jonka asiantuntijuutta hyödyntäen sovellusta kehitetään jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin kaikkiin urakoitsijoiden kohtaamiin tilanteisiin.
Suunnittelu ja hankinnat vievät aikaa
“Talvikauteen valmistautuminen alkaa jo edellisenä talvena esimerkiksi urakkakilpailutuksien ja kalustoresurssien suunnittelun osalta. Konehankinnat ja suunnittelu vievät aikaa”, kertoo Viherpalvelut Hyvönen Oy:n työmaapäällikkö Jenni Lehtoaho.
Kunnossapidon kannalta talvikausi alkaa vuosittain virallisesti 1. lokakuuta. Lehtoaho kuitenkin muistuttaa, että tänäkin vuonna Pohjois-Suomessa on muiden urakoitsijoiden toimesta päästy auraamaan jo syyskuun puolella.
“Urakoitsijalla on oltava valmius talvitöihin kelin mukaan, ja eteläisimmässä Suomessa tämä lokakuun alku on tyypillinen aika valmiuteen. Liukkaudentorjuntaan voi tulla tarve jo yllättävänkin varhaisessa vaiheessa syksyä”, Lehtoaho kertoo.
Liukkaudentorjuntaan voi tulla tarve jo yllättävänkin varhaisessa vaiheessa syksyä.
Valmistelevat työt ja perehtyminen tärkeässä roolissa
Urakoitsijan osalta talvikauteen varautumisessa tärkeintä on kokonaisuuden toimivuus ja yhteistyön sujuvuus.
“Kaikilla yksittäisillä elementeillä on tärkeä rooli. Varautumiseen kuuluu muun muassa suunnittelu, valmistelevien töiden, kuten aurausviitoituksen tekeminen, resurssien suunnittelu ja kohdennus, perehtyminen sekä opastaminen alueeseen”, Jenni Lehtoaho kertoo.
Niin sanottua kenraaliaurausta ei voida Lehtoahon mukaan suorittaa ilman satanutta lunta, mutta esimerkiksi reititystä urakoitsijan kannattaa opiskella kuljettajien kanssa jo ennakkoon.
Varautumiseen kuuluu muun muassa suunnittelu, valmistelevien töiden, kuten aurausviitoituksen tekeminen, resurssien suunnittelu ja kohdennus, perehtyminen sekä opastaminen alueeseen.
“Monet nyanssit tulevat esiin ensimmäisillä aurauskerroilla, ja toimintaa kehitetään sitä mukaa. Aurausviitoitus onkin kuljettajalle työnä hyvä, koska siinä tulee ajan kanssa tutustuttua omaan alueeseen”, Lehtoaho toteaa.
Uudet urakat työllistävät kauden alussa
Talvikaudet vaihtelevat aina keskenään, eikä kahta samanlaista kautta Jenni Lehtoahon mukaan urakoitsijan näkökulmasta ole. Esimerkiksi viime talvena ensimmäiset auraukset tehtiin eteläisessä Suomessa verrattain aikaisin.
Talvikauden alussa urakoitsijaa yleensä eniten työllistävät kuitenkin uudet alkavat urakat ja uudet tekijät, sillä uusiin alueisiin ja niiden erityispiirteisiin sekä uusiin varikoihin ja aurauslenkkeihin tutustuminen ottaa aikansa.
“Uuden perustaminen on aina työllistävää. Jos taas tiedossa on jo olemassa oleva urakka, niin historiatietoa ja olemassa olevia käytänteitä on jo syntynyt, ja talven aloittaminen työllistää siten yleensä vähemmän kuin silloin, kun aloitettavana on uusi urakka”, Lehtoaho summaa.